Edellisellä kerralla kerroin Olga Lindénin saapumisesta Turilaan ja avioitumisesta Sven (Venne) Sveninpojan kanssa.
Arkistolaitoksen digitoiduista asiakirjoista maanmittauslaitoksen uudistusarkistosta löytyy asiakirjakokonaisuus, josta käy ilmi, että Turilan rälssitilasta lohkottiin vuonna 1901 neljä torppaa: Lähdeojan, Ilolan, Jokelan ja Tuomenojan torpat.
Kauppakirja oli allekirjoitettu jo lokakuussa 1899.
Jokelan torpan pinta-ala oli 43,87 hehtaaria. Lohkomisasiakirjan mukaan metsää oli 32, peltoa yhdeksän ja niittyä kaksi hehtaaria. Venne ja Olga olivat kaiketi lohkomisvaiheessa jo paikalle asettuneet, koska lohkomiskirjasssa torpan mainittiin sisältävän kolme rakennusta. Olga muisteli: Vasta myöhemmin saimme Jokelan paikan, joka oli aluksi vain pelkkää metsää ja risukkoa. Ensin tehtiin lammaspiha, jossa asuimme.
Torpan mukaan ottivat Sven ja Olga perheen sukunimeksikin Jokelan. 1910-luvun alussa torpassa oli tuvan lisäksi jo pari kamariakin. Toisessa niistä asui Olgan Sofia-sisar, joka oli Turussa työskennellyt sairaalassa silittäjänä. Hän sairastui kuitenkin pahaan nivelreumaan ja muutti siis sisarensa Olgan luokse. Sofia kuoli maaliskuussa 1914.
Ennen kuin Olgan ja Vennen ainut aikuiseksi asti elänyt poika Jalmari vihittiin Lempi Breilinin kanssa joulukuussa 1922, oli Jokelaan rakennettu myös sali ja toinen kuisti.
Torpan hallinta siirtyi seuraavalle polvelle – Jalmarille ja Lempille – jo ennen 1920-luvun puoltaväliä. Olga ja Venne muuttivat Vaskion Sauvonkylään Alitaloon. Kun Venne kuitenkin 1920-luvun lopulla kuoli, muutti Olga takaisin Jokelaan. Hänelle rakennettiin oma pikkumökki Jokelan maille. Siellä hän eli aina kuolemaansa eli vuoteen 1944 asti.
Suuressa maatilakirjassa (vuodelta 1963) Jokelan pinta-alaksi mainittiin 41 hehtaaria, josta peltoa 12,5 hehtaaria. Jonkin verran oli peltoa siis vuosikymmenten aikana raivattu lisää.