Sofia Konradina

Sofia Lindén ns visiittikorttiin kuvattuna. Suomen valokuvataiteen museon Kukakuvasi -tietokannan mukaan Aunes-kuvaamo toimi Turussa vain vuosina 1899-1900.

Parisen kuukautta sitten (4. helmikuuta) tuli kuluneeksi 150 vuotta Sofia Konradina Lindénin syntymästä. Hän oli nuorin Kaarle Kustaa Wilhelm Lindénin ja Marina Wilhelmina Kaarlentyttären viisilapsisessa pesueessa. Perhe asui käytännössä koko Sofian elinajan Joensuun kartanon alaisessa Ilolan torpassa, joka ilmeisesti sijaitsi lähellä Salossa nykyään toimivaa Ilolansalo-palvelutaloa. Sofian isä teki muistitiedon mukaan kartanon alaisuudessa kuljetustöitä esimerkiksi Turun suuntaan. Perhettä ja sukua on esitelty laajemmin Lindenin suku -sivulla. Sofia oli äitini isoäidin sisar.

10 vuotiaana Sofia aloitti kansakoulun Prestkullan koulussa ja suoritti sen ”täysimääräisesti” neljän lukuvuoden koulunkäynnin jälkeen keväällä 1885.

Lähde: Salon kaupunginarkisto, Pajulan koulun arkisto, Prestkullan koulun nimikirja 1871 – 1892.

Huhtikuussa 1892 Sofian äiti Mariana kuoli ja seuraavana vuonna Sofia muutti Uskelaan piiaksi (Salonkylän Nokan taloon) ja sieltä Turkuun. Sofian isosisko Mariana (s. 1867) oli niinikään muuttanut kotitorpastaan Uskelan kautta Turkuun, mutta oli muuttanut ”isoon kaupunkiin” jo vuotta ennen pikkusiskoaan. Turussa Sofia toimi muistitiedon mukaan mm silittäjänä. Ja Turussa asuessaan hänestä ilmeisesti myös otettiin ylempänä näkyvä valokuva.

Sofia palasi kuitenkin takaisin kotitorppaansa jo vuonna 1902. Rippikirjaan (Halikko 1901 – 1910) oli hänen kohdalleen merkitty lisätietoihin sairas. Ilmeisesti hän sairasti reumaa ja muistitiedon mukaan hän viettikin aikaansa ”kivulloisena” vanhimman sisaruksena Olga Jokelan luona Halikon Turilan Jokelassa, Sofia kuoli vain 44-vuotiaana vuonna 1914. Kuolinsyyksi oli merkitty hivutustauti, joka lienee tarkoittanut tuberkuloosia tai jotakin muuta keuhkotautia.

Todettakoon vielä, että tämän pikkutarinan päähenkilön toinen etunimi Konradina oli varmasti 1800-luvun lopullakin harvinainen etunimi. Tällä hetkellä se lienee ”tuntematon”, koska Väestötietojärjestelmän Nimipalvelun mukaan Konradina-nimeä ei ole annettu yhdellekään suomalaiselle!

 

Isän sanotaan olevan…

Aika ajoin kirjonkirjoja tutkiessa tulee vastaan mainintoja Isän sanotaan olevan…. Näitä mainintoja on tuskin esimerkiksi syntyneitten ja kastettujen luetteloon laitettu kevein perustein, mutta täyttä varmuutta tämä kirjaus ei tietenkään isyydestä ole antanut.

Tilanne on todentamisen osalta nykyään toisenlainen, kun isyysasioita on mahdollista varmistaa myös DNA-tutkimuksen avulla – myös jo kuolleitten ihmisten kohdalla. Itselleni tuli vastaan yksi tapaus, jossa vaimoni äidin puoleisen esi-äidin isän taustaa alettiin selvitellä.

Sain nimittäin vajaa pari vuotta sitten sähköpostin, jossa tiedusteltiin anoppini ja sähköpostin lähettäjän puolison DNA-testien osoittamaa sukulaisuusyhteyttä. FamilyFinderin eli ns serkkutestin perusteella nämä kaksi henkilöä olisivat 3. – 5-serkkuja. Vertailin molempien sukupuita ja yhteisiä nimiä ei heti noussut eteen. Anoppini osalta pystyin jo muutaman haaran kuitenkin poissulkemaan (suurella todennäköisyydellä).

Katseeni alkoi siirtyä anoppini isänpuoleisen suvun yhteen haaraan, jota olin jo aiemminkin alkanut selvittää (sitäkin sähköpostitse saamani kyselyn pohjalta). Muistin, että siinä haarassa oli muutamia epäselviä tapauksia, joiden selvittäminen vaatii syvempää tutkiskelua.

Kun tuota haraa aloin tutkia, tuli vastaan alla näkyvä kirjaus Perttelin syntyneitten ja kastettujen luettelosta vuodelta 1812. 3. heinäkuuta syntyi vaimoni äidinisänisänisänäiti.

Lähde: SSHY (www.sukuhistoria.fi) Pertteli, syntyneet-vihityt-kuolleet, 1800-1825, JK1062, kuva 124

Caisa Ericksdotterin synnyttämän tyttären (joka kasteessa sai nimen Caisa Carolina) isän ”sanottiin olevan Kullan renki Abraham Tapper” Kulta tarkoitti siis Raatalan (Skradarlan) kylän Kulta-nimistä taloa. Tuo Tapper-nimi vaikutti tutulta. Sähköpostia minulle lähettäneen henkilön puolison sukupuusta löytyikin tuo Tapper. Minun oli kuitenkin tutkittava vielä kirkonkirjoja taaksepäin, jotta löysin veljekset, vuonna 1783 syntyneen Gustavin (sähköpostia lähettäneen henkilön puolison esi-isä) ja kolme vuotta nuoremman Abrahamin. Perttelin pappilassa syntyneiden veljesten vanhemmat olivat rakuuna Michel Tapper ja Valpuri Mikontytär. Suurella todennäköisyydellä etsitty sukuyhteys löytyy siis tästä rakuuna Tapperin perheestä.

Abraham ja Caisa eivät sittemmin (kirkonkirjen perusteella) yhteiseloon päätyneet. Abrahamin myöhemmät vaiheet ovat ainakin vielä minulle epäselvät. Caisa puolestaan jatkoi elämäänsä Perttelissä. Hän sai vielä 7 vuotta myöhemmin kaksostytöt Ulla Kaisan ja Vilhemiinan ja avioitui vuonna 1835 Johan Stenin kanssa (avioliitosta ei lapsia). Hän kuoli joulukuussa 1857 punatautiin, joka oli tuolloin yleinen, bakteeripohjainen kulkutauti. Tuohon samaan tautiin oli haudattujen luettelon mukaan kuollut paria kuukautta aikaisemmin tytär Caisa Carolina. Punatauti eli dysenteria lienee saaneen suomenkielisen nimensä verensekaisista ulosteista, joita tämä suolistotauti aiheutti.

Tässä vielä Caisa Ericsdotterin ”perhekortti”