Kukkaiskummun alle haudattu Oskar

Runsaat kuusi vuotta olen tutkinut vaimoni äidinisänisän eli Oskar Wilhelm Lindströmin (1906 alkaen Niinistö) sukuhaaraa. Nyt olen saanut tutkimukset siihen tilanteeseen, että tammikuun alkupäivinä sain julkaista tuohon sukuhaaraan liittyvät tämänhetkiset tietoni Kaisa Eerikintyttären jälkeläiset -sivulla.

Niinistön sukuhauta Halikon hautausmaalla. Hauta sijaitsee lähellä Joensuun kartanoon suuntaan johtavaa käytävää.


Alkuinnostus tämän haaran tutkimiseen sain syksyllä 2014 tutkijakollegalta, jonka lähisukuun tämä sukuhaara myös liittyy. Hänellä oli joitakin pohjatietoja ja vaimoni äidin kautta sain kerättyä jotakin lisää. Mutta paljon jäi avoimeksi. Uusi lisäsykäys tuli DNA-sukututkimuksen kautta. Sain sähköpostia, jossa tiedusteltiin anoppini ja sähköpostin lähettäjän puolison DNA-testien osoittamaa sukulaisuusyhteyttä. Hallinnoin siis myös anoppini teettämää DNA-näytettä. FamilyFinderin eli ns serkkutestin perusteella nämä kaksi henkilöä olisivat 3. – 5-serkkuja. Sain selvitettyä netistä löytyneiden kirkonkirjojen avulla todennäköisen yhteyden. Olen tätä tutkimusprojektia selvitellyt artikkelissa Isän sanotaan olevan.

Tuon projektin pohjalta lähtöhenkilöksi muodostui tämä Perttelissä lokakuussa 1784 syntynyt Kaisa Eerikintytär (Caisa Ericsdotter). Hän synnytti elämänsä aikana kolme tytärtä, vuonna 1812 syntyneen Kaisa Karoliinan sekä seitsemän vuotta myöhemmin kaksostytöt Vilhelmiinan ja Ulla (Ulrica). Vaimoni on Kaisa Karoliinan jälkeläisiä (alussa mainittu Oskar on Kaisa Karoliinan pojanpoika). Kaksossiskosten sukuhaarojen tutkimisen pariin paneuduin vasta viime vuoden keväällä ja apua sain paljon Genin kautta löytämieni kontaktien tietojen kautta. Keskeiset tiedot noiden siskosten haarojen osalta olen päässyt jo keräämään 1900-luvun alkupuolelle asti, joistakin alahaaroista pitemmällekin nykypäivää kohti. Mutta erittäin mielelläni otan vastaan lisätietoja ja korjauksia!

Oskarin haara

Aika lailla työtä on vaatinut myös Oskarin sisarusten – kaikkiaan kymmenen – jälkeläishaarojen selvittely. Niiden osalta on pitänyt etsiä tietoa arkistoista, internetistä, kirjoista sekä Salon seudun hautausmaita kiertämällä. Niin kuin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa oli tyypillistä, niin sisarukset saattoivat ottaa käyttöönsä eri sukunimiä ja sukunimiä saattettiin vaihtaa tiheään tahtiin. Tämä sukunimien vakiintumattomuus aiheutti haasteita tämänkin sukuhaaran tietojen selvittelyssä. Oskarin omat jälkeläispolvet ovatkin olleet jo hyvin selvittyinä, koska vaimonsa Maria Breilinin kautta hän liittyy Henrik Sjöholmin sukuun, josta samanniminen sukuseura on julkaissut kaksi sukukirjaa (1988 ja 2000).

Oskar sai Mariansa kanssa yhdeksän lasta ja teki varsin pitkän työuran Halikossa Joensuun kartanon työnjohtajana. Hänen elämänsä päättyi vain 53-vuotiaana suolikierteeseen Turun lääninsairaalassa. Ohessa niin hänen kuolinilmoituksensa kuin hautajaisten jälkeen julkaistu selostus hautajaisista.

Oskar Niinistön kuolinilmoitus Uusi Aura -lehdessä. Lähde: digi.kansalliskirjasto.fi. Uusi Aura, 4.3.1916. Halikon kuolleiden luettelossa kuolinpäiväksi on merkitty ilmoituksesta poiketen 29.2.

Lehtijutusta käy ilmi, että Oskar Niinistö oli yhteisössään erittäin arvostettu henkilö. Siunaustilaisuudessa myös kartanon isäntä kreivi Carl Alexander Armfelt kertoi, että oli isännyyden saatuaan palkannut kartanoon jo lapsesta asti tuntemnsa Oskarin. Kreivi kehui Niinistön hoitaneen kuolemaansa asti työtään lähes 26 vuotta ahkeruudella, uutteruudella, tunnollisuudella ja täydellä luottamuksella.

Uutinen päättyi runolliseen toteamuksen:…laskettiin haudalle lukematon määrä seppeleitä ja kukkia, joten hautakummusta muodostui keskelle lumikinoksia uhkea kukkaiskumpu, joka muistutti kesästä, jonka ijäiseen iloon wainaja oli kutsuttu.

Selostus Oskar Niinistön hautajaisista Turun Sanomissa 15.3.1916. Lähde: digi.kansalliskirjasto.fi, Turun Sanomat 15.3.1916.