Sivistystä syrjäkylälle

Viime kesänä kerroin tällä sivustolla tutkimuksistani Halikon ensimmäisen kansakoulun, Prestkullan koulun osalta (artikkeli Olga – Prestkullan koulun oppilas) . Samalla tutkimusreissulla pääsin tutustumaan myös muutamien muiden halikkolaisten kansakoulujen alkutaipaleisiin. Tässä jutussa paneudutaan Vaskion kylälle 1800-luvun lopulla perustetun Kuttilan koulun alkuvaiheisiin. Samaisessa koulussa itsekin koulu-urani aloitin 1970-luvulla.

Vielä 1870-luvulla kansakoulujen perustaminen oli herättänyt monissa piireissä vastustusta. Esimerkiksi talolliset kokivat, että lapset saivat parhaiten oppia ”isältä pojille” ja ”äidiltä tyttärille” -menetelmillä. Seurakuntien antama alkeisopetus ja kiertokoulut antoivat monen mielestä riittävän opetuksen kasvavalle nuorisolle. Mutta parissakymmenessä vuodessa asenteet muuttuivat. Kansakoulujen suomat mahdollisuudet alettiin ymmärtää yhä laajemmissa kansalaispiireissä. Kansakoulukurssin käymisestä hyötyi esimerkiksi asevelvollisuutta suoritettaessa. Myös työnantajat alkoivat suosia kansakoulun käyneitä työnhakijoita.

1890-luvun alkuun asti Halikossa toimi vain kirkon vieressä sijainnut Prestkullan tyttökoulu ja kirkosta aseman suuntaan sijoittunut Kihisten poikakoulu. Niihin oli varsin pitkä etäisyys Halikon pohjoisosasta, Vaskiolta. Suurin osa Prestkullan ja Kihisten koulujen oppilaista, 1890-luvun alussa noin 85%, asuivat alle viiden kilometrin etäisyydellä koulurakennuksista. Niinpä maaliskuussa 1892 Halikon kuntakokoukselle saapuikin muutaman vaskiolaisen allekirjoittama kirjelmä, jossa kehotettiin harkitsemaan tyttö- ja poikakoulun perustamista Vaskiolle, jotta myös pitäjän pohjoisosassa lapsia olisi mahdollista saada laajemman opetuksen pariin.  Oma kyläkoulu mahdollistaisi myös sen,  että kylän lapsilla olisi mahdollista käydä koulua omassa kodissaan asuen.

Sekakoulu lahjoitustontille

Vaskiolaiset anoivat erityisesti sekakoulun perustamista. Kansakoulut olivat tähän asti olleet pääasiassa tytö- tai poikakouluja, koska vuoden 1866 kansakouluasetuskin oli niin määrännyt. Sekakouluajatus oli kuitenkin alkanut muuallakin Suomessa levitä koululaitokseen. Ja olihan toki yhden koulun perustaminen ja ylläpitäminen taloudellisesti kevyempää kahteen erilliseen kouluun verrattuna. Kun Vaskion koulu lukuvuonna 1895-1896 toimintansa aloitti – ja luvan saatuaan sekakouluna, niin samana vuonna Turun ja Porin läänissä aloitti toimintansa 17 muutakin kansakoulua. Kaikki ne olivat sekakouluja.

Vaskion koulun alkuvaiheita ”siloitti” se, että Joensuun kartanon kreivi Carl Alexander Armfelt lahjoitti koulua varten hehtaarin suuruisen maa-alan. Tämä maa-alan lahjoitus lienee ollut ratkaiseva seikka, koska muutoin pitäjässä elettiin varsin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Koulun paikaksi valittiin Jokisadon yksinäistilan mailla sijainnut alue. Armfeltin lahjoituspäätöksen takana lienee ollut se seikka, kartanolla oli runsaasti maata tuolla alueella. Uusi opinahjo hyödytti siten kartanon allaisuudessa toimineita tilallisia ja torppareita ja välillisesti siten myös kartanoa.

Aluksi suunniteltiin, että ei rakennattaisi uutta koulutaloa, vaan paikalle siirrettäisiin vanha rakennus muualta Halikosta. Lopulta päädyttiin siihen, että Vaskiolle rakennettiin aivan uusi koulurakennus, joka tehtäisiin koulujen mallipiirustusten mukaan. Tämä päätös mahdollisti myös sen, että hankkeelle saatiin valtionavustus. Nuo mallipiirustukset oli laadittu vuonna 1892 ja sen jälkeen kouluylihallitus päätti, että kouluja voidaan perustaa vain koulutiloiksi suunniteltuihin rakennuksiin.

Mallipiirustusten mukaan tehty koulurakennus paransi luonnollisesti opetustiloja, mutta myös koulurakennusten yhteyteen rakennettujen opettajien asuintilojen viihtyisyyttä. Aiempaa tiukemmat vaatimukset nostivat tietenkin rakennuskustannuksia. Vaskiollakin oltiin ajoittain pulassa. Koulu oli päätetty rakentaa osaksi viinaverorahoilla ja osaksi koulukassassa olevilla rahoilla. Koulukassaan kukin äänivaltainen henkilö joutui maksamaan 10 penniä. Hirret oli tarkoitus kerätä kyläläisiltä.
Kun nämä varat loppuivat, niin apua saatiin mm Säästöpankin voittovaroista. Koulutalo saatiin lopulta valmiiksi vuonna 1895.

Kouluintoa

Vaskiolaiset lähettivät innolla lapsiaan uuteen kouluun. Ensimmäisenä lukuvuotena, 1895 – 1896, kouluun ilmoittautui peräti 47 oppilasta. Samana lukuvuotena Kihisissä oli 42 ja Prestkullassa vain 27 oppilasta. ”Alkuhuumaa” selitti osaksi se, että moni tuli kouluun vain hankkiakseen rippikoulussa tarvittavan lukutaidon eikä jatkanut koulua vuotta tai paria pidempään. Niinpä seuraavan vuosisadan alussa oppilaita oli enää 27.
Ensimmäisten vuosien oppilaiden joukosta löysin myös lähisukulaisia, sillä ainakin isotätini Hilma Kakari kävi Kuttilan koulua parin vuoden ajan 1900 – 1902. Oppilasluetteloon hänet oli merkitty nimellä Hilma Johansson, mutta kun vanhempien kohdalle oli merkitty Oskar ja Miina Kakari, tiesin oppilaan olleen isotätini. Kolme vuotta aikaisemmin oppilasluetteloon oli merkitty Hjalmar Johansson, joka kävi koulua vain yhden vuoden. Tämä Hjalmar saattoi olla isoisäni, mutta kun vanhempien kohdalle ei oltu merkitty mitään, saattoi kyseessä olla myös joku toinen Hjalmar.

Vaskion koulun perustamista lähettäneen kirjelmän (1890-luvun alussa) allekirjoittajista oli Perälän Takalassa asunut räätäli Johan Jansson. Hänen vaimonsa Amanda Charlotta kuuluu vaimoni sukuun. Varsin luonnollista onkin, että Janssonien kolme tytärtä, Impi (s. 1887), Anna (s. 1891) ja Tyyne (s. 1893) suorittivat kansakoulun Kuttilassa ”täysimääräisesti” eli neljä vuotta kestäneen jakson.

Johan Jansson oli ollut mukana myös koulurakennuksen rakentamista valmistelevassa toimikunnassa ja kiinteä yhteistyö jatkui myös koulutoiminnan kuluessa. Janssonin perheen valokuvien joukosta löytyy useita kuvia Kuttilan koulun pitkäaikaisesta opettajattaresta Eeva Kormusta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valitti Mandi Ylander Kiikalasta. Hänen muutetuaan pois paikkapaikkakunnalta valittiin haminalainen Eeva Kormu Kuttilan koulun ainoaksi opettajaksi vuonna 1901. Poikien veistoa toki opetti vaskiolainen Kalle Aro. Kormu työskenteli Vaskiolla 20 vuotta, sillä 1921 hän siirtyi opettajaksi Pajulan kouluun (Prestkullan koulun jatkaja).

Kormu ja Tyyne

Opettaja Eeva Kormu ja Tyyne Syvänne (alunperin Jansson). Kuva on todennäköisesti otettu 1910-luvun loppupuolella.

Päälähde: Reijo Hinkka: Halikon kansakoululaitos 1871-1971.