Runsaat kolme kilometriä Halikon kirkosta pohjoiseen, Tavolan kylässä, on Kyöpin tila, joka on yksi kylän kolmesta kantatilasta. Tila oli ainakin parisen vuosisataa, aina 1900-luvun alkuun asti yhden ja saman suvun hallussa. Kuusi eri sukupolvea ehti tästä suvusta siihen mennessä taloa isännöimään. 1700-luvun puolella tila siirtyi periaatteella isältä pojalle, mutta kuten jo artikkelissa Pari sukua Halikosta mainitsinkin, niin 1820-luvun lopussa tilanpitoa jatkoi aikuiseksi eläneistä talon tyttäristä keskimmäinen eli Kaisa Simontytär, joka kesäkuussa 1827 avioitui Halikon Jokisadon kylästä kotoisin olleen Juho Juhonpojan kanssa. Kaisan vanhemmille oli toki syntynyt yksi poikakin (Johan), mutta tämä oli kuollut jo parivuotiaana.
Kaisa ja Juho siis jatkoivat Kyöpin tilanhoitoa. He saivat 12 lasta, joista kolme vanhinta kuolivat jo pikkulapsina. Neljäs eli Kaarle kuoli 24-vuotiaana. Seuraavaksi vanhin oli vuonna 1834 syntynyt Juho Kustaa, joka jäi kyllä Tavolaan, mutta ei jatkanut Kyöpin isäntänä, vaan ryhtyi torppariksi (Kurki-niminen torppa).
Kyöpin tilanpitoa jatkoi vuonna 1837 syntynyt Maria Wilhelmiina miehensä, samassa kylässä asuneen puuseppä Nybergin pojan, Karl Gustaf Nybergin (1830 – 1889) kanssa.
Maria Wilhelmiinan pikkusisaruksista kaikki jäivät hekin asumaan Halikkoon – vain muutamien kilometrien päähän Kyöpistä.
Karl Gustaf Nybergin kuoltua 1880-luvun lopulla Kyöpin isännäksi tuli pariskunnan poika August Anshelm Nyberg (1871 – 1934). Hän vaihtoi sukunimekseen kotikylänsä nimen eli Tavola vuonna 1906, jolloin kirjailija Johannes Linnankosken kehotuksesta lähes 25 000 suomalaista suomalaisti vierasperäisen sukunimensä.
August oli viimeinen tämän suvun kautta Kyöpiä hallinnoinut isäntä. Heinäkuussa 1903 Uudessa Aurassa oli Kyöpin tilan myynti-ilmoitus.
Lähde: Digi.kansalliskirjasto.fi. Uusi Aura 2.7.1903, nro 74.
Ilmeisesti aivan heti ei kuitenkaan ostajaa talolle löytynyt, sillä Halikon rippikirjan 1901 – 1910 (s. 1104) mukaan vasta vuonna 1905 talolle tuli isäntäpari, kun Kiskosta muuttanut karjakko William Alenius vaimonsa Martan kanssa alkoi isännöidä Kyöpiä.
Lainhuudatuskortiston (Kansallisarkiston digitaaliarkisto: Maaseudun lainhuudatukset 1702 – 1931, BdB 1:5 Halikko) mukaan 1910-luvulla Kyöpi olisi myyty Tavolan toisen kantatilan Mikolan isännälle Juho Kaveniukselle. Suomen maatalousmuseo Sarkan ylläpitämän Sukutilat Webissä -tietokannan mukaan omistajuus olisi 1920-luvun lopulla siirtynyt Juho Koivulalle. Tämä oli viljellyt tilaa vielä ainakin vuonna 1963, kun tilaan liittyneet tiedot oli julkaistu Suuressa maatilakirjassa.
Jounin Sukusivut 