Olga – Prestkullan koulun oppilas

Tässä viisitoistavuotisella sukututkimusuralla on oppinut, että löytyy runsaasti potentiaalisia arkistoja ja lähteitä, joiden avulla voi löytää mielenkiintoisia tietoja tutkimusten kohteen olevista sukulaisista. Usein tarvitaan kuitenkin ulkopuolinen sysäys lähteä tutkimaan uusia arkistokokonaisuuksia.

Juhannuksen tienoilla sain sähköpostia sukulaiseltani. Hän oli isoäitinsä jäämistön joukosta löytänyt kansakoulun päästötodistuksen, Olga Maria Marjasen päästötodistuksen Halikon seurakunnan ylhäisemmästä tyttökansakoulusta. Sukulaiseni oli kuitenkin hämmentynyt, koska hänen isoäitinsä oli kylläkin ollut Olga Maria, mutta tyttönimeltään Hagman eikä suinkaan Marjanen (ks Juho Efraiminpojan suku, taulu 6) . Eikä todistuksessa mainittu syntymäaika täsmännyt isoäidin syntymäaikaan. Miksi siis vieraan tytön päästötodistus oli päätynyt suvun papereiden joukkoon? Sukulaisellani ei edes ollut tarkkaa käsitystä siitä oliko isoäiti edes kansakoulua käynyt. Olisiko jyvätorpparin/työmiehen lapsilla ylipäätään ollut mahdollisuutta kansakoulussa vielä tuolloin opiskella?

Olga Marjasen päästötodistus Prestkullan tyttökansakoulusta. Opettajana toimi H.Wilen eli Johanna Wilen, joka toimi koulun opettajana jopa runsaat 30 vuotta vuosina 1874 – 1905.

Arkistoa tutkimaan – osa 1

Sain tästä innoituksen lähteä selvittämään, että löytyisikö vielä tämän koulun arkistoa ja sieltä mahdollisesti oppilasluetteloa? Tuon todistuksen otsikossa hämäävää on se, että seurakunnat ylläpitivät lähinnä kiertokouluja, eivät suinkaan kansakouluja. Vuoden 1866 kansakouluasetushan oli määritellyt vain alkeisopetuksen seurakuntien (ja kotien) tehtäväksi. Ns ylhäisempi opetus oli annettu uuden kuntavetoisen kansakoululaitoksen tehtäväksi. Halikon kuntakokous päätti lokakuussa 1869 – ilmeisesti varsin yksimielisesti – kansakoululaitoksen perustamisesta.

Taustatietoa kansakoululaitoksen vaiheista löysin Halikon historia -teoksesta sekä Rauno Luttisen kirjoittamasta Halikon kansakoululaitos 1871 – 1971 -teoksesta. Näistä teoksista kävi ilmi, että kunnan ylläpitämä Prestkullan koulu on ollut Halikon ensimmäinen kansakoulu. Halikossa kansakoulu jaettiin – monen muun pitäjän tapaan – erillisiksi poika- ja tyttökansakouluiksi. Poikakoulu sijoitettiin Kihisiin, mutta miesopettajan saamisessa oli vaikeuksia. Niinpä ensimmäisen lukuvuoden 1871-72 Prestkullan koulu toimi sekakouluna. Kihisten kouluun saatiin miesopettaja seuraavan syyslukukauden alkuun.

Prestkullan koulu toimi nykyisen seurakuntatalon paikalla Halikon kirkon naapurissa. Kunta vuokrasi rakennuksen kirkkoherranleski Katharina Grahnilta. Koska salin, kolme huonetta ja, ”kyökin” ja eteisen sisältänyt rakennus oli alun perin asuinrakennus, piti siellä ennen koulutyön aloittamista tehdä muutostöitä. Muutostyö oli kuitenkin paljon pienempi ja nopeampi tehtävä kuin kokonaan uuden koulurakennuksen rakentaminen. Toisaalta  koulutyön kannalta asuinrakennuksesta muokatut koulutilat eivät aina olleet opetustyön kannalta soveliaimmat. Tyttökouluna Prestkullan toiminta lakkasi 1909, jonka jälkeen se aloitti toimintansa uudessa paikassa  Pajulan kylässä Toijalan koulupiirissä, joka oli muodostettu vuoden 1903 koulupiirijaossa. Ja tässä vaiheessa opetusta alettiin antaa sekakouluna. Eli samassa koulussa annettiin opetusta niin tytöille kuin pojillekin.

Prestkullan koulurakennus. Se purettiin vuonna 1928. Kuvan lähde: Halikon kansakoululaitos 1871 – 1971 (painettu 1971) , s 21 .

Sain järjestymään Salon (Halikko kuuluu nykyään Salon kaupunkiin) kaupungin arkistosihteerin avustuksella käynnin Halikon entiselle kunnanvirastolle, jonka kellarikerroksessa yhä on entisen Halikon kunnan arkistoa. Aloin siis käymään läpi koululaitoksen arkistoa. Harmikseni Prestkullan koulun nimellä ei asiakirjoja sieltä arkistosta kuitenkaan löytynyt! Kävin kuitenkin läpi Kihisten koulun arkistoa – jospa Prestkullan oppilaiden tiedot olisi kirjattu Kihisten koulun asiakirjoihin? Eipä löytynyt sieltäkään!

No, aloin tutkia tuota Kihisten koulun oppilasluetteloa, koska sen kautta kävisi todennäköisesti ilmi se, että löytyisikö sieltä Olgan kaltaisia jyvätorppareiden/työmiesten lapsia? Ja löytyihän sieltä, jopa yllättävän paljon! Löysin luetteloista myös monia muita tutkimiini sukuihin kuuluneita lapsia. Kaikki eivät välttämättä saaneet päästötodistusta, minkä saaminen vaati yleensä neljän tai viiden vuoden opintoja. Moni kävi koulua yhden tai kahden lukuvuoden verran. Joillakin lapsilla koulunkäynti keskeytyi. Joskus oli syy, kuten sairaus, merkitty nimikirjaankin. Ja vuotta, paria, myöhemmin nämä saattoivat palata jatkamaan jatkamaan koulunkäyntiään.

Kihisten koulun oppilaiden joukosta löytyi esimerkiksi Olga Hagmanin kaksi vuotta nuorempi pikkuveli Emil Rafael Hagman, joka tosin oli ”viihtynyt” koulun oppilaana vain kolmisen viikkoa! Samalla tavalla varsin pikaiset visiitit kansakoulussa tekivät äitini isoäidin Olga Lindénin veljet Gustaf Wilhelm Konstantin ja Karl Wilhelm Crispinus Lindén (ks Lindénin suku).

Arkistoa tutkimaan – osa 2

Arkistosihteerin kanssa jäimme ihmettelemään, että olisiko Prestkullan koulun arkisto kenties kokonaan hävinnyt vai voisiko se löytyä jostakin muualta? Teimme molemmat hieman selvitystyötä tahoillamme ja arkistosihteeri ilmoittikin jo muutaman päivän kuluttua, että Prestkullan koulun arkisto löytynee Salon arkiston koulutoimen arkiston yhteydestä. Syynä oli jo aiemmin mainitsemani seikka, että Prestkullan koulun toiminta siirrettiin Pajulan kouluun. Pajulan alue puolestaan oli liitetty 1930-luvulla laajenevaan Salon kauppalaan, minkä vuosi Pajulan koulun arkisto löytyi siis Salon koulutoimen arkiston alta.

Sieltä (toinen arkistotila Salon Meriniityssä) Pajulan koulun arkiston yhteydestä löytyivät lopulta Prestkullan koulun nimikirjat kahtena eri niteenä. Ensimmäisessä olivat vuosina 1871 – 1892 koulunsa aloittaneet tytöt ja seuraavassa tyttökoululaiset vuoteen 1909 asti.

Vuoden 1884 kouluunkirjautuneiden joukosta löytyi tämä etsimäni tyttö Olga Maria Marjanen. Hän aloitti siis kansakoulu-uransa 9-vuotiaana ja sai päästötodistuksen viisi vuotta myöhemmin toukokuussa 1889. Vanhempien kohdalle (oma sarakkeensa) oli nimikirjaan merkitty Päivämies Karl Hagman ja Fredrika Gustava. Kyseessä oli siis sittenkin sukulaiseni isoäiti! Päästötodistuksen tapaan nimikirjassakin oli kuitenkin väärä syntymäaika 7.5.1875 (kirkonkirjojen mukaan 31.5.1875). Mutta onhan se muidenkin lähteiden osalta tullut tutuksi, että syntymäaikojen kirjamisessa on ollut ”vaihtelua”. Vieläkin jää kyllä arvoitukseksi se miksi Olgan sukunimeksi on merkitty Marjanen eikä Hagman? Marjanen-sukunimi kun ei ole tietojen mukaan häntä muutoin ”seurannut”!

Olga Maria Marjasen (Hagmanin) tiedot Prestkullan tyttökansakoulun nimikirjassa 1871 – 1892. Lähde: Salon kaupunginarkisto, Pajulan koulun arkisto.

Kolme vuotta päästötodistuksen saamisen jälkeen vuonna 1892 Olga muutti Porvooseen ja asui sittemmin myös  mm Sakkolassa, Muolaassa ja Tuusulassa, jossa hän kuoli 87-vuotiaana vuonna 1962.

Arkistoreissuilla poimin muitakin mielenkiintoisia muistiinpanoja kansakoululaisista. Palaan niihin myöhemmin…